sidosteisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sidosteisuus (40)
- se, että on sidosteinen; se, että tekstin osat – kappaleet, virkkeet ja lauseet – ovat sidoksissa toisiinsa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sidosteisuus | sidosteisuudet |
| genetiivi | sidosteisuuden | sidosteisuuksien |
| partitiivi | sidosteisuutta | sidosteisuuksia |
| akkusatiivi | sidosteisuus; sidosteisuuden |
sidosteisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sidosteisuudessa | sidosteisuuksissa |
| elatiivi | sidosteisuudesta | sidosteisuuksista |
| illatiivi | sidosteisuuteen | sidosteisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sidosteisuudella | sidosteisuuksilla |
| ablatiivi | sidosteisuudelta | sidosteisuuksilta |
| allatiivi | sidosteisuudelle | sidosteisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sidosteisuutena | sidosteisuuksina |
| translatiivi | sidosteisuudeksi | sidosteisuuksiksi |
| abessiivi | sidosteisuudetta | sidosteisuuksitta |
| instruktiivi | – | sidosteisuuksin |
| komitatiivi | – | sidosteisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sidosteisuude- | |
| vahva vartalo | sidosteisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
sidosteisuut- | |