sepustaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sepustaminen (38)
- teonnimi verbistä sepustaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepustaminen | sepustamiset |
| genetiivi | sepustamisen | sepustamisten sepustamisien |
| partitiivi | sepustamista | sepustamisia |
| akkusatiivi | sepustaminen; sepustamisen |
sepustamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepustamisessa | sepustamisissa |
| elatiivi | sepustamisesta | sepustamisista |
| illatiivi | sepustamiseen | sepustamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepustamisella | sepustamisilla |
| ablatiivi | sepustamiselta | sepustamisilta |
| allatiivi | sepustamiselle | sepustamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepustamisena (sepustamisna) |
sepustamisina |
| translatiivi | sepustamiseksi | sepustamisiksi |
| abessiivi | sepustamisetta | sepustamisitta |
| instruktiivi | – | sepustamisin |
| komitatiivi | – | sepustamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sepustamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sepustamis- | |