sepittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sepittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sepittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepittävä | sepittävät |
| genetiivi | sepittävän | sepittävien (sepittäväin) |
| partitiivi | sepittävää | sepittäviä |
| akkusatiivi | sepittävä; sepittävän | sepittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepittävässä | sepittävissä |
| elatiivi | sepittävästä | sepittävistä |
| illatiivi | sepittävään | sepittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepittävällä | sepittävillä |
| ablatiivi | sepittävältä | sepittäviltä |
| allatiivi | sepittävälle | sepittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepittävänä | sepittävinä |
| translatiivi | sepittäväksi | sepittäviksi |
| abessiivi | sepittävättä | sepittävittä |
| instruktiivi | – | sepittävin |
| komitatiivi | – | sepittävine |