semiotiikka

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Semiotiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

semiotiikka (9-A)[1]

  1. merkkioppi; filosofinen suuntaus, joka tutkii kaikenlaisten merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi semiotiikka semiotiikat
genetiivi semiotiikan semiotiikkojen
(semiotiikkain)
partitiivi semiotiikkaa semiotiikkoja
akkusatiivi semiotiikka;
semiotiikan
semiotiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi semiotiikassa semiotiikoissa
elatiivi semiotiikasta semiotiikoista
illatiivi semiotiikkaan semiotiikkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi semiotiikalla semiotiikoilla
ablatiivi semiotiikalta semiotiikoilta
allatiivi semiotiikalle semiotiikoille
muut sijamuodot
essiivi semiotiikkana semiotiikkoina
translatiivi semiotiikaksi semiotiikoiksi
abessiivi semiotiikatta semiotiikoitta
instruktiivi semiotiikoin
komitatiivi semiotiikkoine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kreikan kielen sēmeiōtikē tekhnē 'merkitsemistaito'

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-A