sekundaarius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sekundaarius (40)[1]

  1. se, että on sekundaari

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sekundaarius sekundaariudet
genetiivi sekundaariuden sekundaariuksien
partitiivi sekundaariutta sekundaariuksia
akkusatiivi sekundaarius;
sekundaariuden
sekundaariudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sekundaariudessa sekundaariuksissa
elatiivi sekundaariudesta sekundaariuksista
illatiivi sekundaariuteen sekundaariuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sekundaariudella sekundaariuksilla
ablatiivi sekundaariudelta sekundaariuksilta
allatiivi sekundaariudelle sekundaariuksille
muut sijamuodot
essiivi sekundaariutena sekundaariuksina
translatiivi sekundaariudeksi sekundaariuksiksi
abessiivi sekundaariudetta sekundaariuksitta
instruktiivi sekundaariuksin
komitatiivi sekundaariuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sekundaariude-
vahva vartalo sekundaariute-
konsonantti-
vartalo
sekundaariut-

Etymologia[muokkaa]

sanan sekundaari vartalosta sekundaari- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40