seisahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
seisahtaminen (38)
- teonnimi verbistä seisahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisahtaminen | seisahtamiset |
| genetiivi | seisahtamisen | seisahtamisten seisahtamisien |
| partitiivi | seisahtamista | seisahtamisia |
| akkusatiivi | seisahtaminen; seisahtamisen |
seisahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisahtamisessa | seisahtamisissa |
| elatiivi | seisahtamisesta | seisahtamisista |
| illatiivi | seisahtamiseen | seisahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisahtamisella | seisahtamisilla |
| ablatiivi | seisahtamiselta | seisahtamisilta |
| allatiivi | seisahtamiselle | seisahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisahtamisena (seisahtamisna) |
seisahtamisina |
| translatiivi | seisahtamiseksi | seisahtamisiksi |
| abessiivi | seisahtamisetta | seisahtamisitta |
| instruktiivi | – | seisahtamisin |
| komitatiivi | – | seisahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisahtamis- | |