seisahdus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- sama kuin seisaus
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsei̯sɑhdus/
- tavutus: sei‧sah‧dus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisahdus | seisahdukset |
| genetiivi | seisahduksen | seisahdusten seisahduksien |
| partitiivi | seisahdusta | seisahduksia |
| akkusatiivi | seisahdus; seisahduksen |
seisahdukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisahduksessa | seisahduksissa |
| elatiivi | seisahduksesta | seisahduksista |
| illatiivi | seisahdukseen | seisahduksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisahduksella | seisahduksilla |
| ablatiivi | seisahdukselta | seisahduksilta |
| allatiivi | seisahdukselle | seisahduksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisahduksena | seisahduksina |
| translatiivi | seisahdukseksi | seisahduksiksi |
| abessiivi | seisahduksetta | seisahduksitta |
| instruktiivi | – | seisahduksin |
| komitatiivi | – | seisahduksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisahdukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisahdus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä seisahtua (seisahdu- + -s)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- seisahdus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39