sauhunnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sauhunnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sauhuta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sauhunnut | sauhunneet |
| genetiivi | sauhunneen | sauhunneiden sauhunneitten |
| partitiivi | sauhunnutta | sauhunneita |
| akkusatiivi | sauhunnut; sauhunneen | sauhunneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sauhunneessa | sauhunneissa |
| elatiivi | sauhunneesta | sauhunneista |
| illatiivi | sauhunneeseen | sauhunneisiin sauhunneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sauhunneella | sauhunneilla |
| ablatiivi | sauhunneelta | sauhunneilta |
| allatiivi | sauhunneelle | sauhunneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sauhunneena | sauhunneina |
| translatiivi | sauhunneeksi | sauhunneiksi |
| abessiivi | sauhunneetta | sauhunneitta |
| instruktiivi | – | sauhunnein |
| komitatiivi | – | sauhunneine |