sarake

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sarake (48-A)[1]

  1. pystyrivi
  2. kapeahko pystyviivoin rajattu tilikirjan sivun, taulukon, lomakkeen tms. osa, tarpeellisen palstajaon yksikkö
  3. (vanhahtava) muun muassa peltoon kyntämättä jäänyt kaistale
  4. sarakkeiden (Kobresia) suvun kasvi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sarake sarakkeet
genetiivi sarakkeen sarakkeiden
sarakkeitten
partitiivi saraketta sarakkeita
akkusatiivi sarake;
sarakkeen
sarakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi sarakkeessa sarakkeissa
elatiivi sarakkeesta sarakkeista
illatiivi sarakkeeseen sarakkeisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sarakkeella sarakkeilla
ablatiivi sarakkeelta sarakkeilta
allatiivi sarakkeelle sarakkeille
muut sijamuodot
essiivi sarakkeena sarakkeina
translatiivi sarakkeeksi sarakkeiksi
abessiivi sarakkeetta sarakkeitta
instruktiivi sarakkein
komitatiivi sarakkeine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Sarake on johdos vanhasta omaperäisestä sanasta sarka lähde?. Käytössä 1800-luvun jälkipuoliskolta[2].

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pystysarake

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sarake Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A
  2. Raija Lehtinen: Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa ‑ke-johtimisista sanoista. Kielikello, 1991, nro 1. Artikkelin verkkoversio.