sanastus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sanastus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑnɑst̪us/
- tavutus: sa‧nas‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sanastus | sanastukset |
genetiivi | sanastuksen | sanastusten sanastuksien |
partitiivi | sanastusta | sanastuksia |
akkusatiivi | sanastus; sanastuksen |
sanastukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sanastuksessa | sanastuksissa |
elatiivi | sanastuksesta | sanastuksista |
illatiivi | sanastukseen | sanastuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sanastuksella | sanastuksilla |
ablatiivi | sanastukselta | sanastuksilta |
allatiivi | sanastukselle | sanastuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sanastuksena | sanastuksina |
translatiivi | sanastukseksi | sanastuksiksi |
abessiivi | sanastuksetta | sanastuksitta |
instruktiivi | – | sanastuksin |
komitatiivi | – | sanastuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sanastukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sanastus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä sanastaa (sanast- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. sanastaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |