säyseys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

säyseys (40)[1]

  1. se, että on säyseä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsæy̯seys/ tai /ˈsæy̯sey̯s/
  • tavutus: säy‧se‧ys / säy‧seys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säyseys säyseydet
genetiivi säyseyden säyseyksien
partitiivi säyseyttä säyseyksiä
akkusatiivi säyseys;
säyseyden
säyseydet
sisäpaikallissijat
inessiivi säyseydessä säyseyksissä
elatiivi säyseydestä säyseyksistä
illatiivi säyseyteen säyseyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säyseydellä säyseyksillä
ablatiivi säyseydeltä säyseyksiltä
allatiivi säyseydelle säyseyksille
muut sijamuodot
essiivi säyseytenä säyseyksinä
translatiivi säyseydeksi säyseyksiksi
abessiivi säyseydettä säyseyksittä
instruktiivi säyseyksin
komitatiivi säyseyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo säyseyde-
vahva vartalo säyseyte-
konsonantti-
vartalo
säyseyt-

Etymologia[muokkaa]

sanan säyseä vartalosta säyse- ja suffiksista -ys

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40