sämpylä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sämpylä (12)[1]

  1. pieni pyöreä tai pitkulainen, useimmiten vehnästä tai grahamjauhoista leivottu, hiivalla kohotettu leipänen
    Tuore, täytetty sämpylä kahvin tai teen kanssa on herkkua.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsæmpylæ/
  • tavutus: säm‧py‧lä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sämpylä sämpylät
genetiivi sämpylän sämpylöiden
sämpylöitten
(sämpyläin)
partitiivi sämpylää sämpylöitä
akkusatiivi sämpylä;
sämpylän
sämpylät
sisäpaikallissijat
inessiivi sämpylässä sämpylöissä
elatiivi sämpylästä sämpylöistä
illatiivi sämpylään sämpylöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sämpylällä sämpylöillä
ablatiivi sämpylältä sämpylöiltä
allatiivi sämpylälle sämpylöille
muut sijamuodot
essiivi sämpylänä sämpylöinä
translatiivi sämpyläksi sämpylöiksi
abessiivi sämpylättä sämpylöittä
instruktiivi sämpylöin
komitatiivi sämpylöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sämpylä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

juustosämpylä, kinkkusämpylä, makkarasämpylä, meetvurstisämpylä, nakkisämpylä, rouhesämpylä, saksansämpylä, sämpyläjauho, vehnäsämpylä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12