säkättäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
säkättäminen (38)
- teonnimi verbistä säkättää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | säkättäminen | säkättämiset |
| genetiivi | säkättämisen | säkättämisten säkättämisien |
| partitiivi | säkättämistä | säkättämisiä |
| akkusatiivi | säkättäminen; säkättämisen |
säkättämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säkättämisessä | säkättämisissä |
| elatiivi | säkättämisestä | säkättämisistä |
| illatiivi | säkättämiseen | säkättämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säkättämisellä | säkättämisillä |
| ablatiivi | säkättämiseltä | säkättämisiltä |
| allatiivi | säkättämiselle | säkättämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säkättämisenä (säkättämisnä) |
säkättämisinä |
| translatiivi | säkättämiseksi | säkättämisiksi |
| abessiivi | säkättämisettä | säkättämisittä |
| instruktiivi | – | säkättämisin |
| komitatiivi | – | säkättämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säkättämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säkättämis- | |