säkätys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

säkätys (39)

  1. säkättäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsækæt̪ys/
  • tavutus: sä‧kä‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säkätys säkätykset
genetiivi säkätyksen säkätysten
säkätyksien
partitiivi säkätystä säkätyksiä
akkusatiivi säkätys;
säkätyksen
säkätykset
sisäpaikallissijat
inessiivi säkätyksessä säkätyksissä
elatiivi säkätyksestä säkätyksistä
illatiivi säkätykseen säkätyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säkätyksellä säkätyksillä
ablatiivi säkätykseltä säkätyksiltä
allatiivi säkätykselle säkätyksille
muut sijamuodot
essiivi säkätyksenä säkätyksinä
translatiivi säkätykseksi säkätyksiksi
abessiivi säkätyksettä säkätyksittä
instruktiivi säkätyksin
komitatiivi säkätyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säkätykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
säkätys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä säkättää (säkät- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]