rynkyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rynkyttäminen (38)
- teonnimi verbistä rynkyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rynkyttäminen | rynkyttämiset |
| genetiivi | rynkyttämisen | rynkyttämisten rynkyttämisien |
| partitiivi | rynkyttämistä | rynkyttämisiä |
| akkusatiivi | rynkyttäminen; rynkyttämisen |
rynkyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rynkyttämisessä | rynkyttämisissä |
| elatiivi | rynkyttämisestä | rynkyttämisistä |
| illatiivi | rynkyttämiseen | rynkyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rynkyttämisellä | rynkyttämisillä |
| ablatiivi | rynkyttämiseltä | rynkyttämisiltä |
| allatiivi | rynkyttämiselle | rynkyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rynkyttämisenä (rynkyttämisnä) |
rynkyttämisinä |
| translatiivi | rynkyttämiseksi | rynkyttämisiksi |
| abessiivi | rynkyttämisettä | rynkyttämisittä |
| instruktiivi | – | rynkyttämisin |
| komitatiivi | – | rynkyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rynkyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rynkyttämis- | |