rutjake

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rutjake (48-A)

  1. kunnoton ihminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrut̪jɑkeˣ/
  • tavutus: rut‧ja‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rutjake rutjakkeet
genetiivi rutjakkeen rutjakkeiden
rutjakkeitten
partitiivi rutjaketta rutjakkeita
akkusatiivi rutjake;
rutjakkeen
rutjakkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi rutjakkeessa rutjakkeissa
elatiivi rutjakkeesta rutjakkeista
illatiivi rutjakkeeseen rutjakkeisiin
rutjakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rutjakkeella rutjakkeilla
ablatiivi rutjakkeelta rutjakkeilta
allatiivi rutjakkeelle rutjakkeille
muut sijamuodot
essiivi rutjakkeena rutjakkeina
translatiivi rutjakkeeksi rutjakkeiksi
abessiivi rutjakkeetta rutjakkeitta
instruktiivi rutjakkein
komitatiivi rutjakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rutjakkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rutjaket-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]