ruode

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruode (48-F)[1]

  1. tukena käytettävä rakenneosa, tukirakenteen tai tukirangan osa
    Ponttiliitoksen sivuttaistukena toimii ruode eli koiraspontti.
    Sateenvarjon yl. metalliset ruoteet muodostavat tukirangan, johon varjokangas tai -muovi kiinnitetään.
    Ennen rakennusten tuohikatteet ladottiin limittäin riu'uista tehtyjen ruoteiden päälle ja painoksi asetettiin riukuja.
    Gotiikan risti- ja tähtiholvien holvivaipat ovat ruoteiden kannattelemia.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruo̯deˣ/
  • tavutus: ruo‧de

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruode ruoteet
genetiivi ruoteen ruoteiden
ruoteitten
partitiivi ruodetta ruoteita
akkusatiivi ruode;
ruoteen
ruoteet
sisäpaikallissijat
inessiivi ruoteessa ruoteissa
elatiivi ruoteesta ruoteista
illatiivi ruoteeseen ruoteisiin
ruoteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruoteella ruoteilla
ablatiivi ruoteelta ruoteilta
allatiivi ruoteelle ruoteille
muut sijamuodot
essiivi ruoteena ruoteina
translatiivi ruoteeksi ruoteiksi
abessiivi ruoteetta ruoteitta
instruktiivi ruotein
komitatiivi ruoteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruotee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ruodet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

holviruode, kattoruode, ruodeholvi, ruodehöylä, ruodekaari, ruodelaudoitus, ruodelauta, ruodepuu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ruode Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-F