riuku

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

riuku (1-D)

  1. (metsätalous) solakka, läpimitaltaan noin 4—12 cm karsittu, kuorittu tai kuorimaton puu; salko
  2. riukukäymälä, ulostamiseen tehty paikka kiinnittämällä riuku puiden väliin, riukula
    käydä riu’ulla
  3. (heraldiikka) ohut paalu
  4. (murteellinen, Lappi) lannan riuku

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈriukʷu]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riuku riu’ut
genetiivi riu’un riukujen
partitiivi riukua riukuja
akkusatiivi riuku; riu’un riu’ut
sisäpaikallissijat
inessiivi riu’ussa riu’uissa
elatiivi riu’usta riu’uista
illatiivi riukuun riukuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riu’ulla riu’uilla
ablatiivi riu’ulta riu’uilta
allatiivi riu’ulle riu’uille
muut sijamuodot
essiivi riukuna riukuina
translatiivi riu’uksi riu’uiksi
abessiivi riu’utta riu’uitta
instruktiivi riu’uin
komitatiivi riukuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

riukuaita, riukuhäntä, riukukäymälä, riukuhaasia, riukumetsä, riukuvarsi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • riuku Kielitoimiston sanakirjassa