ruhtinas

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Ruhtinas


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruhtinas (41)[1]

  1. ruhtinaskunnan hallitsija tai perinnöllisen ruhtinaan arvon perinyt henkilö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruhtinas ruhtinaat
genetiivi ruhtinaan ruhtinaiden
ruhtinaitten
partitiivi ruhtinasta ruhtinaita
akkusatiivi ruhtinas;
ruhtinaan
ruhtinaat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruhtinaassa ruhtinaissa
elatiivi ruhtinaasta ruhtinaista
illatiivi ruhtinaaseen ruhtinaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruhtinaalla ruhtinailla
ablatiivi ruhtinaalta ruhtinailta
allatiivi ruhtinaalle ruhtinaille
muut sijamuodot
essiivi ruhtinaana ruhtinaina
translatiivi ruhtinaaksi ruhtinaiksi
abessiivi ruhtinaatta ruhtinaitta
instruktiivi ruhtinain
komitatiivi ruhtinaine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Germaanisesta sanasta *druhtinaz. Vertaa esimerkiksi muinaisnorjan sanaan dróttinn. Ruotsin kielessä kuningatarta tarkoittava drottning on eräs kognaatti.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kirkkoruhtinas, perintöruhtinas, raharuhtinas, renessanssiruhtinas, ruhtinashuone, ruhtinaskunta, ruhtinaspari, ruhtinaspiispa, ruhtinassuku

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41