rovio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rovio (3)
- kasa poltettavaa materiaalia; tuli, joka on tarkoitettu jonkin polttamiseen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈroʋio/
- tavutus: ro‧vi‧o
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rovio | roviot |
genetiivi | rovion | rovioiden rovioitten |
partitiivi | roviota | rovioita |
akkusatiivi | rovio; rovion |
roviot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | roviossa | rovioissa |
elatiivi | roviosta | rovioista |
illatiivi | rovioon | rovioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | roviolla | rovioilla |
ablatiivi | roviolta | rovioilta |
allatiivi | roviolle | rovioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | roviona | rovioina |
translatiivi | rovioksi | rovioiksi |
abessiivi | roviotta | rovioitta |
instruktiivi | – | rovioin |
komitatiivi | – | rovioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rovio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]johdos sanasta rovita, rovia[1]
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kirjarovio, noitarovio, polttorovio
Aiheesta muualla
[muokkaa]- rovio Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 227 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 337. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.