rotu

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rotu (1-F)[1]

  1. maantieteellisesti rajoittunut ihmisjoukko, joka jakaa keskenään toisista erottavia ominaisuuksia (ei ole olemassa yksiselitteistä luonnontieteellistä määritelmää)
  2. ihmisen tarkoituksella jalostama nisäkäslaji, tietynlainen koira, kissa, hevonen, nauta jne.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rotu rodut
genetiivi rodun rotujen
partitiivi rotua rotuja
akkusatiivi rotu; rodun rodut
sisäpaikallissijat
inessiivi rodussa roduissa
elatiivi rodusta roduista
illatiivi rotuun rotuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rodulla roduilla
ablatiivi rodulta roduilta
allatiivi rodulle roduille
muut sijamuodot
essiivi rotuna rotuina
translatiivi roduksi roduiksi
abessiivi rodutta roduitta
instruktiivi roduin
komitatiivi rotuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

ayrshirerotu, herefordrotu, hevosrotu, ihmisrotu, jerseyrotu, kanarotu, kaniinirotu, karjarotu, kissarotu, koirarotu, lammasrotu, lehmärotu, liharotu, maatiaisrotu, nautarotu, puoliverirotu, pystykorvarotu, päärotu, rodunjalostus, rotuennakkoluulo, rotuerottelu, rotuhevonen, rotuhygienia, rotuhygienia, rotukiihkoilija, rotukissa, rotukoira, rotumellakka, rotumerkki, rotunainen, rotuominaisuus, rotuoppi, rotupetturi, rotupolitiikka, rotupuhdas, rotupuhtaus, rotusorto, rotusukulaisuus, rotusyrjintä, rotuviha, rotuylpeys, sikarotu,

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rotu Kielitoimiston sanakirjassa
  • rotu Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-F