ronkkiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ronkkiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ronkkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ronkkiva | ronkkivat |
| genetiivi | ronkkivan | ronkkivien (ronkkivain) |
| partitiivi | ronkkivaa | ronkkivia |
| akkusatiivi | ronkkiva; ronkkivan | ronkkivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ronkkivassa | ronkkivissa |
| elatiivi | ronkkivasta | ronkkivista |
| illatiivi | ronkkivaan | ronkkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ronkkivalla | ronkkivilla |
| ablatiivi | ronkkivalta | ronkkivilta |
| allatiivi | ronkkivalle | ronkkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ronkkivana | ronkkivina |
| translatiivi | ronkkivaksi | ronkkiviksi |
| abessiivi | ronkkivatta | ronkkivitta |
| instruktiivi | – | ronkkivin |
| komitatiivi | – | ronkkivine |