rokottaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rokottaja (10)
- henkilö, joka rokottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rokottaja | rokottajat |
| genetiivi | rokottajan | rokottajien (rokottajain) |
| partitiivi | rokottajaa | rokottajia |
| akkusatiivi | rokottaja; rokottajan |
rokottajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rokottajassa | rokottajissa |
| elatiivi | rokottajasta | rokottajista |
| illatiivi | rokottajaan | rokottajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rokottajalla | rokottajilla |
| ablatiivi | rokottajalta | rokottajilta |
| allatiivi | rokottajalle | rokottajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rokottajana | rokottajina |
| translatiivi | rokottajaksi | rokottajiksi |
| abessiivi | rokottajatta | rokottajitta |
| instruktiivi | – | rokottajin |
| komitatiivi | – | rokottajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rokottaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |