rokotus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rokotus (39)[1]

  1. (lääketiede) toimenpide, jossa annetaan rokote
    Rokotusta suositellaan erityisesti riskiryhmiin kuuluville.
  2. (kuvaannollisesti) karaisu, suojaava tottumus
    Se oli heille rokotuksena vaikeiden tilanteiden varalle.
  3. (kuvaannollisesti, arkikieltä) veloitus
    Tililtäni oli tehty tällainen rokotus.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rokotus rokotukset
genetiivi rokotuksen rokotusten
rokotuksien
partitiivi rokotusta rokotuksia
akkusatiivi rokotus; rokotuksen rokotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rokotuksessa rokotuksissa
elatiivi rokotuksesta rokotuksista
illatiivi rokotukseen rokotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rokotuksella rokotuksilla
ablatiivi rokotukselta rokotuksilta
allatiivi rokotukselle rokotuksille
muut sijamuodot
essiivi rokotuksena rokotuksina
translatiivi rokotukseksi rokotuksiksi
abessiivi rokotuksetta rokotuksitta
instruktiivi rokotuksin
komitatiivi rokotuksine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

calmetterokotus, influenssarokotus, isorokkorokotus, jäykkäkouristusrokotus, lavantautirokotus, rokotusaine, rokotusarpi, rokotusneula, rokotusohjelma, rokotuspiikki, rokotussuoja, rokotustodistus, syöttirokotus, tehosterokotus, tuberkuloosirokotus

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39