rojahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rojahdus (39)

  1. rojahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrojɑhdus/
  • tavutus: ro‧jah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rojahdus rojahdukset
genetiivi rojahduksen rojahdusten
rojahduksien
partitiivi rojahdusta rojahduksia
akkusatiivi rojahdus;
rojahduksen
rojahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rojahduksessa rojahduksissa
elatiivi rojahduksesta rojahduksista
illatiivi rojahdukseen rojahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rojahduksella rojahduksilla
ablatiivi rojahdukselta rojahduksilta
allatiivi rojahdukselle rojahduksille
muut sijamuodot
essiivi rojahduksena rojahduksina
translatiivi rojahdukseksi rojahduksiksi
abessiivi rojahduksetta rojahduksitta
instruktiivi rojahduksin
komitatiivi rojahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rojahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rojahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä rojahtaa (rojahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]