risukko

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

risukko (4-A)[1]

  1. tiheä puukasvusto, yleensä kuivuneita koivun oksia
  2. vaikeakulkuinen maasto

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrisukko/
  • tavutus: ri‧suk‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi risukko risukot
genetiivi risukon risukoiden
risukoitten
risukkojen
partitiivi risukkoa risukkoja
risukoita
akkusatiivi risukko;
risukon
risukot
sisäpaikallissijat
inessiivi risukossa risukoissa
elatiivi risukosta risukoista
illatiivi risukkoon risukkoihin
risukoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi risukolla risukoilla
ablatiivi risukolta risukoilta
allatiivi risukolle risukoille
muut sijamuodot
essiivi risukkona risukkoina
translatiivi risukoksi risukoiksi
abessiivi risukotta risukoitta
instruktiivi risukoin
komitatiivi risukkoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • risukko Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A