maasto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]maasto (1)
- luonnonvarainen, usein pinnanmuodoiltaan vaihteleva, luonnollinen ympäristö retkeilytarkoituksessa, metsästyksessä tai sotatoimien yhteydessä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈmɑːst̪o/
- tavutus: maas‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | maasto | maastot |
| genetiivi | maaston | maastojen |
| partitiivi | maastoa | maastoja |
| akkusatiivi | maasto; maaston |
maastot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | maastossa | maastoissa |
| elatiivi | maastosta | maastoista |
| illatiivi | maastoon | maastoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | maastolla | maastoilla |
| ablatiivi | maastolta | maastoilta |
| allatiivi | maastolle | maastoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | maastona | maastoina |
| translatiivi | maastoksi | maastoiksi |
| abessiivi | maastotta | maastoitta |
| instruktiivi | – | maastoin |
| komitatiivi | – | maastoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | maasto- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: maastoitse
- substantiivit: maasturi
- verbit: maastouttaa, maastoutua
Yhdyssanat
[muokkaa]etumaasto, hiihtomaasto, kalliomaasto, lenkkeilymaasto, lähimaasto, maastoajo, maastoajoneuvo, maastoauto, maastoeste, maastoharjoitus, maastohiihto, maastojuoksu, maastokohta, maastokuvio, maastokuviointi, maastolaatikko, maastoliikenne, maastomarssi, maastonkohta, maastopalo, maastopolkupyörä, maastopuku, maastopyörä, maastoratsastus, maastoskootteri, maastovaihde, metsämaasto, mäkimaasto, takamaasto, ulkoilumaasto, välimaasto