risa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
risa (9)
- (puhekieltä) rikkinäinen
- Mun fillari on risa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrisɑ/
- tavutus: ri‧sa
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- risa Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
risa (9)
- (anatomia) imukudoksesta muodostunut kuoppia sisältävä kudosuloke
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | risa | risat |
genetiivi | risan | risojen (risain) |
partitiivi | risaa | risoja |
akkusatiivi | risa; risan |
risat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | risassa | risoissa |
elatiivi | risasta | risoista |
illatiivi | risaan | risoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | risalla | risoilla |
ablatiivi | risalta | risoilta |
allatiivi | risalle | risoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | risana | risoina |
translatiivi | risaksi | risoiksi |
abessiivi | risatta | risoitta |
instruktiivi | – | risoin |
komitatiivi | – | risoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | risa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kenkärisa, kitarisa, nielurisa, risalakki, risatulehdus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- risa Kielitoimiston sanakirjassa
Espanja[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
risa f. (monikko risas)