risa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

risa (9)

  1. (puhekieltä) rikkinäinen
    Mun fillari on risa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrisɑ/
  • tavutus: ri‧sa

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • risa Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

risa (9)

  1. (anatomia) imukudoksesta muodostunut kuoppia sisältävä kudosuloke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi risa risat
genetiivi risan risojen
(risain)
partitiivi risaa risoja
akkusatiivi risa;
risan
risat
sisäpaikallissijat
inessiivi risassa risoissa
elatiivi risasta risoista
illatiivi risaan risoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi risalla risoilla
ablatiivi risalta risoilta
allatiivi risalle risoille
muut sijamuodot
essiivi risana risoina
translatiivi risaksi risoiksi
abessiivi risatta risoitta
instruktiivi risoin
komitatiivi risoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo risa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kenkärisa, kitarisa, nielurisa, risalakki, risatulehdus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • risa Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

risa f. (monikko risas)

  1. nauru

Liittyvät sanat[muokkaa]

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

risa

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivi sanasta ris
  2. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivi sanasta ris