riepottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
riepottaminen (38)
- teonnimi verbistä riepottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riepottaminen | riepottamiset |
| genetiivi | riepottamisen | riepottamisten riepottamisien |
| partitiivi | riepottamista | riepottamisia |
| akkusatiivi | riepottaminen; riepottamisen |
riepottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riepottamisessa | riepottamisissa |
| elatiivi | riepottamisesta | riepottamisista |
| illatiivi | riepottamiseen | riepottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riepottamisella | riepottamisilla |
| ablatiivi | riepottamiselta | riepottamisilta |
| allatiivi | riepottamiselle | riepottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riepottamisena (riepottamisna) |
riepottamisina |
| translatiivi | riepottamiseksi | riepottamisiksi |
| abessiivi | riepottamisetta | riepottamisitta |
| instruktiivi | – | riepottamisin |
| komitatiivi | – | riepottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riepottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riepottamis- | |