reti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

reti (5-F)[1]

  1. (merenkulku) redi, suojainen ankkuroitumisalue sataman edustalla, satamaselkä. Retillä laivat odottavat laituriin pääsyä tai purkavat ja lastaavat.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reti redit
genetiivi redin retien
partitiivi retiä retejä
akkusatiivi reti;
redin
redit
sisäpaikallissijat
inessiivi redissä redeissä
elatiivi redistä redeistä
illatiivi retiin reteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi redillä redeillä
ablatiivi rediltä redeiltä
allatiivi redille redeille
muut sijamuodot
essiivi retinä reteinä
translatiivi rediksi redeiksi
abessiivi redittä redeittä
instruktiivi redein
komitatiivi reteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • reti Kielitoimiston sanakirjassa

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rētī

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta rēte
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta rēte

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-F