redi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

redi (5)[1]

  1. (merenkulku) ankkuripaikka sataman ulkopuolella, reti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈredi/
  • tavutus: re‧di

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi redi redit
genetiivi redin redien
(redein)
partitiivi rediä redejä
akkusatiivi redi;
redin
redit
sisäpaikallissijat
inessiivi redissä redeissä
elatiivi redistä redeistä
illatiivi rediin redeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi redillä redeillä
ablatiivi rediltä redeiltä
allatiivi redille redeille
muut sijamuodot
essiivi redinä redeinä
translatiivi rediksi redeiksi
abessiivi redittä redeittä
instruktiivi redein
komitatiivi redeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo redi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • redi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5