reputtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
reputtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä reputtaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | reputtanut | reputtaneet |
genetiivi | reputtaneen | reputtaneiden reputtaneitten |
partitiivi | reputtanutta | reputtaneita |
akkusatiivi | reputtanut; reputtaneen | reputtaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | reputtaneessa | reputtaneissa |
elatiivi | reputtaneesta | reputtaneista |
illatiivi | reputtaneeseen | reputtaneisiin reputtaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | reputtaneella | reputtaneilla |
ablatiivi | reputtaneelta | reputtaneilta |
allatiivi | reputtaneelle | reputtaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | reputtaneena | reputtaneina |
translatiivi | reputtaneeksi | reputtaneiksi |
abessiivi | reputtaneetta | reputtaneitta |
instruktiivi | – | reputtanein |
komitatiivi | – | reputtaneine |