remmi

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

remmi (5)

  1. hihna
  2. (arkikieltä) joukko, joukkio
    Spider-Man: Far From Home sai uuden tähden rosteriinsa – Remi Hii mukaan remmiin (respawn.fi)

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈremːi/
  • tavutus: rem‧mi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi remmi remmit
genetiivi remmin remmien
(remmein)
partitiivi remmiä remmejä
akkusatiivi remmi;
remmin
remmit
sisäpaikallissijat
inessiivi remmissä remmeissä
elatiivi remmistä remmeistä
illatiivi remmiin remmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi remmillä remmeillä
ablatiivi remmiltä remmeiltä
allatiivi remmille remmeille
muut sijamuodot
essiivi remminä remmeinä
translatiivi remmiksi remmeiksi
abessiivi remmittä remmeittä
instruktiivi remmein
komitatiivi remmeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo remmi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

nykyruotsin rem tai varhaisemman uusruotsin rem/reem/reim[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

juopporemmi, nahkaremmi, nilkkaremmi, rantaremmi, remmikenkä, rähinäremmi

Idiomit[muokkaa]

  • olla remmissä – mukana joukossa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • remmi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. remmi.