Siirry sisältöön

reititin

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Reititin Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

reititin (33-C)

  1. (tietotekniikka) laite, joka tietoverkoissa ohjaa viestipaketteja verkon osasta toiseen pakettien sisältämän osoitetiedon ja mahdollisesti (toteutustavasta riippuen) oman reititystaulunsa avulla

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [ˈre̞it̪it̪in]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reititin reitittimet
genetiivi reitittimen reitittimien
reititinten
partitiivi reititintä reitittimiä
akkusatiivi reititin;
reitittimen
reitittimet
sisäpaikallissijat
inessiivi reitittimessä reitittimissä
elatiivi reitittimestä reitittimistä
illatiivi reitittimeen reitittimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reitittimellä reitittimillä
ablatiivi reitittimeltä reitittimiltä
allatiivi reitittimelle reitittimille
muut sijamuodot
essiivi reitittimenä
(reititinnä)
reitittiminä
translatiivi reitittimeksi reitittimiksi
abessiivi reitittimettä reitittimittä
instruktiivi reitittimin
komitatiivi reitittimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reitittime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
reititin-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

reititin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä reitittää