osoite

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Osoite Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

osoite (48-C)[1]

  1. tiedot sijainnista tai toimintapaikasta tai henkilön asuinpaikasta
  2. (tietotekniikka) jonkin tiedon olinpaikan kertova määre

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osoite osoitteet
genetiivi osoitteen osoitteiden
osoitteitten
partitiivi osoitetta osoitteita
akkusatiivi osoite; osoitteen osoitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi osoitteessa osoitteissa
elatiivi osoitteesta osoitteista
illatiivi osoitteeseen osoitteisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osoitteella osoitteilla
ablatiivi osoitteelta osoitteilta
allatiivi osoitteelle osoitteille
muut sijamuodot
essiivi osoitteena osoitteina
translatiivi osoitteeksi osoitteiksi
abessiivi osoitteetta osoitteitta
instruktiivi osoittein
komitatiivi osoitteine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

  • sana on oppitekoinen uudissana, joka on johdettu verbistä osoittaa. Sanaa käytti Elias Lönnrot 1836 merkityksessä ’osoitus, näyte, viite’ ja nykymerkityksen ensiesiintymä on Daniel Europaeuksen 1853 julkaistussa sanakirjassa.[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

jakeluosoite, katuosoite, kesäosoite, kotiosoite, käyntiosoite, lomaosoite, lähiosoite, osoitekortti, osoitelappu, osoitetarra, osoitetoimipaikka, osoitetoimisto, osoitteenmuutos, pakettiosoitekortti, postilokero-osoite, postiosoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • osoite Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 842. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.