rehustus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rehustus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrehust̪us/
- tavutus: re‧hus‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rehustus | rehustukset |
genetiivi | rehustuksen | rehustusten rehustuksien |
partitiivi | rehustusta | rehustuksia |
akkusatiivi | rehustus; rehustuksen |
rehustukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rehustuksessa | rehustuksissa |
elatiivi | rehustuksesta | rehustuksista |
illatiivi | rehustukseen | rehustuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rehustuksella | rehustuksilla |
ablatiivi | rehustukselta | rehustuksilta |
allatiivi | rehustukselle | rehustuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rehustuksena | rehustuksina |
translatiivi | rehustukseksi | rehustuksiksi |
abessiivi | rehustuksetta | rehustuksitta |
instruktiivi | – | rehustuksin |
komitatiivi | – | rehustuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rehustukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rehustus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä rehustaa (rehust- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. rehustaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rehustus Kielitoimiston sanakirjassa