ravaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ravaaminen (38)
- teonnimi verbistä ravata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ravaaminen | ravaamiset |
| genetiivi | ravaamisen | ravaamisten ravaamisien |
| partitiivi | ravaamista | ravaamisia |
| akkusatiivi | ravaaminen; ravaamisen |
ravaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ravaamisessa | ravaamisissa |
| elatiivi | ravaamisesta | ravaamisista |
| illatiivi | ravaamiseen | ravaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ravaamisella | ravaamisilla |
| ablatiivi | ravaamiselta | ravaamisilta |
| allatiivi | ravaamiselle | ravaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ravaamisena (ravaamisna) |
ravaamisina |
| translatiivi | ravaamiseksi | ravaamisiksi |
| abessiivi | ravaamisetta | ravaamisitta |
| instruktiivi | – | ravaamisin |
| komitatiivi | – | ravaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ravaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ravaamis- | |