rauhanen
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rauhanen (38)
- (anatomia) solu tai soluryhmästä koostunut elin, joka erittää ulkopuolelleen jatkuvasti tai toistuvasti usein fysiologisesti vaikuttavia aineita
- Rauhaset muodostuvat epiteelistä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑu̯hɑnen/
- tavutus: rau‧ha‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rauhanen | rauhaset |
| genetiivi | rauhasen | rauhasten rauhasien |
| partitiivi | rauhasta | rauhasia |
| akkusatiivi | rauhanen; rauhasen |
rauhaset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rauhasessa | rauhasissa |
| elatiivi | rauhasesta | rauhasista |
| illatiivi | rauhaseen | rauhasiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rauhasella | rauhasilla |
| ablatiivi | rauhaselta | rauhasilta |
| allatiivi | rauhaselle | rauhasille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rauhasena (rauhasna) |
rauhasina |
| translatiivi | rauhaseksi | rauhasiksi |
| abessiivi | rauhasetta | rauhasitta |
| instruktiivi | – | rauhasin |
| komitatiivi | – | rauhasine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rauhase- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rauhas- | |
Etymologia
[muokkaa]germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]anaalirauhanen, avorauhanen, eturauhanen, hikirauhanen, imurauhanen, kaularauhanen, kehruurauhanen, keltarauhanen, kilpirauhanen, kyynelrauhanen, käpyrauhanen, limarauhanen, lisäkilpirauhanen, mahanesterauhanen, maharauhanen, maitorauhanen, myrkkyrauhanen, nivusrauhanen, rakkularauhanen, rauhaskudos, rauhasneste, rintarauhanen, ruoansulatusrauhanen, sisäeritysrauhanen, sukupuolirauhanen, suolirauhanen, sylkirauhanen, talirauhanen, umpirauhanen
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”rauhanen”.