räpsyttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räpsyttäminen (38)
- teonnimi verbistä räpsyttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räpsyttäminen | räpsyttämiset |
| genetiivi | räpsyttämisen | räpsyttämisten räpsyttämisien |
| partitiivi | räpsyttämistä | räpsyttämisiä |
| akkusatiivi | räpsyttäminen; räpsyttämisen |
räpsyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räpsyttämisessä | räpsyttämisissä |
| elatiivi | räpsyttämisestä | räpsyttämisistä |
| illatiivi | räpsyttämiseen | räpsyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räpsyttämisellä | räpsyttämisillä |
| ablatiivi | räpsyttämiseltä | räpsyttämisiltä |
| allatiivi | räpsyttämiselle | räpsyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räpsyttämisenä (räpsyttämisnä) |
räpsyttämisinä |
| translatiivi | räpsyttämiseksi | räpsyttämisiksi |
| abessiivi | räpsyttämisettä | räpsyttämisittä |
| instruktiivi | – | räpsyttämisin |
| komitatiivi | – | räpsyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räpsyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räpsyttämis- | |