räksytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räksytys (39)

  1. räksyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈræksyt̪ys/
  • tavutus: räk‧sy‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räksytys räksytykset
genetiivi räksytyksen räksytysten
räksytyksien
partitiivi räksytystä räksytyksiä
akkusatiivi räksytys;
räksytyksen
räksytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi räksytyksessä räksytyksissä
elatiivi räksytyksestä räksytyksistä
illatiivi räksytykseen räksytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räksytyksellä räksytyksillä
ablatiivi räksytykseltä räksytyksiltä
allatiivi räksytykselle räksytyksille
muut sijamuodot
essiivi räksytyksenä räksytyksinä
translatiivi räksytykseksi räksytyksiksi
abessiivi räksytyksettä räksytyksittä
instruktiivi räksytyksin
komitatiivi räksytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räksytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
räksytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä räksyttää (räksyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]