purku
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpurku/
- tavutus: pur‧ku
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | purku | purut |
| genetiivi | purun | purkujen |
| partitiivi | purkua | purkuja |
| akkusatiivi | purku; purun |
purut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | purussa | puruissa |
| elatiivi | purusta | puruista |
| illatiivi | purkuun | purkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | purulla | puruilla |
| ablatiivi | purulta | puruilta |
| allatiivi | purulle | puruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | purkuna | purkuina |
| translatiivi | puruksi | puruiksi |
| abessiivi | purutta | puruitta |
| instruktiivi | – | puruin |
| komitatiivi | – | purkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | puru- | |
| vahva vartalo | purku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]purkulanka, purkumoukari, purkupallo, purkurauta, purkuränni, purkutalo, purkutuomio, purkutyö, tuomionpurku
Aiheesta muualla
[muokkaa]- purku Kielitoimiston sanakirjassa