purkittanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
purkittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä purkittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | purkittanut | purkittaneet |
| genetiivi | purkittaneen | purkittaneiden purkittaneitten |
| partitiivi | purkittanutta | purkittaneita |
| akkusatiivi | purkittanut; purkittaneen | purkittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | purkittaneessa | purkittaneissa |
| elatiivi | purkittaneesta | purkittaneista |
| illatiivi | purkittaneeseen | purkittaneisiin purkittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | purkittaneella | purkittaneilla |
| ablatiivi | purkittaneelta | purkittaneilta |
| allatiivi | purkittaneelle | purkittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | purkittaneena | purkittaneina |
| translatiivi | purkittaneeksi | purkittaneiksi |
| abessiivi | purkittaneetta | purkittaneitta |
| instruktiivi | – | purkittanein |
| komitatiivi | – | purkittaneine |