pureminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pureminen (38)
- teonnimi verbistä purra
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pureminen | puremiset |
| genetiivi | puremisen | puremisten puremisien |
| partitiivi | puremista | puremisia |
| akkusatiivi | pureminen; puremisen |
puremiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | puremisessa | puremisissa |
| elatiivi | puremisesta | puremisista |
| illatiivi | puremiseen | puremisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | puremisella | puremisilla |
| ablatiivi | puremiselta | puremisilta |
| allatiivi | puremiselle | puremisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | puremisena (puremisna) |
puremisina |
| translatiivi | puremiseksi | puremisiksi |
| abessiivi | puremisetta | puremisitta |
| instruktiivi | – | puremisin |
| komitatiivi | – | puremisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | puremise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
puremis- | |