punatiili

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

punatiili (26)

  1. poltetusta savitiilestä värinsä perusteella käytetty nimitys; poltettu tiili
    Punatiili on usein julkisivuihin käytettyjen rakennuselementtien pintamateriaalina.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpunɑˌt̪iːli/
  • tavutus: pu‧na‧tii‧li

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi punatiili punatiilet
genetiivi punatiilen punatiilten
punatiilien
partitiivi punatiiltä punatiiliä
akkusatiivi punatiili;
punatiilen
punatiilet
sisäpaikallissijat
inessiivi punatiilessä punatiilissä
elatiivi punatiilestä punatiilistä
illatiivi punatiileen punatiiliin
ulkopaikallissijat
adessiivi punatiilellä punatiilillä
ablatiivi punatiileltä punatiililtä
allatiivi punatiilelle punatiilille
muut sijamuodot
essiivi punatiilenä punatiilinä
translatiivi punatiileksi punatiiliksi
abessiivi punatiilettä punatiilittä
instruktiivi punatiilin
komitatiivi punatiiline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo punatiile-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
punatiil-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista puna ja tiili

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]