puin

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

puin (33-D)

  1. vaate, asuste
    miesten pukimet

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puin pukimet
genetiivi pukimen pukimien
puinten
partitiivi puinta pukimia
akkusatiivi puin; pukimen pukimet
sisäpaikallissijat
inessiivi pukimessa pukimissa
elatiivi pukimesta pukimista
illatiivi pukimeen pukimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pukimella pukimilla
ablatiivi pukimelta pukimilta
allatiivi pukimelle pukimille
muut sijamuodot
essiivi pukimena
(puinna)
pukimina
translatiivi pukimeksi pukimiksi
abessiivi pukimetta pukimitta
instruktiivi pukimin
komitatiivi pukimine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • puin Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

puin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta puu

Verbi[muokkaa]

puin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puida
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä puida

Verbi[muokkaa]

puin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä pukea