promulgaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
promulgaatio (3)
- (lain) voimaan saattaminen, promulgoiminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | promulgaatio | promulgaatiot |
| genetiivi | promulgaation | promulgaatioiden promulgaatioitten |
| partitiivi | promulgaatiota | promulgaatioita |
| akkusatiivi | promulgaatio; promulgaation |
promulgaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | promulgaatiossa | promulgaatioissa |
| elatiivi | promulgaatiosta | promulgaatioista |
| illatiivi | promulgaatioon | promulgaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | promulgaatiolla | promulgaatioilla |
| ablatiivi | promulgaatiolta | promulgaatioilta |
| allatiivi | promulgaatiolle | promulgaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | promulgaationa | promulgaatioina |
| translatiivi | promulgaatioksi | promulgaatioiksi |
| abessiivi | promulgaatiotta | promulgaatioitta |
| instruktiivi | – | promulgaatioin |
| komitatiivi | – | promulgaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | promulgaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. (lain) voimaan saattaminen, promulgoiminen
|
|