promulgaatio
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
promulgaatio (3)
- (lain) voimaan saattaminen, promulgoiminen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | promulgaatio | promulgaatiot |
genetiivi | promulgaation | promulgaatioiden promulgaatioitten |
partitiivi | promulgaatiota | promulgaatioita |
akkusatiivi | promulgaatio; promulgaation |
promulgaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | promulgaatiossa | promulgaatioissa |
elatiivi | promulgaatiosta | promulgaatioista |
illatiivi | promulgaatioon | promulgaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | promulgaatiolla | promulgaatioilla |
ablatiivi | promulgaatiolta | promulgaatioilta |
allatiivi | promulgaatiolle | promulgaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | promulgaationa | promulgaatioina |
translatiivi | promulgaatioksi | promulgaatioiksi |
abessiivi | promulgaatiotta | promulgaatioitta |
instruktiivi | – | promulgaatioin |
komitatiivi | – | promulgaatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | promulgaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. (lain) voimaan saattaminen, promulgoiminen
|
|