prenikka
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- (arkikieltä) kunniamerkki, mitali
- prenikat rinnassa
- (venäläinen paksu, pikkuleipämäinen) piparkakku
- ... rahoista oli jäljellä ainoastaan kuusi kopeekkaa, jotka Eeron tietämättä olivat jääneet hänen liivinsä taskuun, ja siinä myös löytyi yksi rikkimurentunut prenikka. (Aleksis Kivi)
- Keväällä avatusta Gastronom-kaupasta löytyy kuitenkin kaikkea: kunnon hapankaalia, pakastettuja pelmeneitä, varenikeja, prenikoita, savumakkaraa, auringonkukansiemeniä, mitä ihminen nyt tarvitsee. (HS.fi 25.9.2008)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈprenikːɑ/
- tavutus: pre‧nik‧ka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |||
| kieliopilliset sijamuodot | |||||
| nominatiivi | prenikka | prenikat | |||
| genetiivi | prenikan | prenikoiden prenikoitten prenikkojen (prenikkain) | |||
| partitiivi | prenikkaa | prenikoita prenikkoja | |||
| akkusatiivi | prenikka; prenikan |
prenikat | |||
| sisäpaikallissijat | |||||
| inessiivi | prenikassa | prenikoissa | |||
| elatiivi | prenikasta | prenikoista | |||
| illatiivi | prenikkaan | prenikkoihin prenikoihin | |||
| ulkopaikallissijat | |||||
| adessiivi | prenikalla | prenikoilla | |||
| ablatiivi | prenikalta | prenikoilta | |||
| allatiivi | prenikalle | prenikoille | |||
| muut sijamuodot | |||||
| essiivi | prenikkana | prenikkoina prenikoina | |||
| translatiivi | prenikaksi | prenikoiksi | |||
| abessiivi | prenikatta | prenikoitta | |||
| instruktiivi | – | prenikoin | |||
| komitatiivi | – | prenikoine- + omistusliite | |||
| vartalot | |||||
| vokaalivartalo | - | ||||
| heikko vartalo | prenika- | ||||
| vahva vartalo | prenikka- | konsonantti- vartalo |
- | ||
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- prenikka Kielitoimiston sanakirjassa