prameus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

prameus (40)[1]

  1. se, että on pramea

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi prameus prameudet
genetiivi prameuden prameuksien
partitiivi prameutta prameuksia
akkusatiivi prameus;
prameuden
prameudet
sisäpaikallissijat
inessiivi prameudessa prameuksissa
elatiivi prameudesta prameuksista
illatiivi prameuteen prameuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi prameudella prameuksilla
ablatiivi prameudelta prameuksilta
allatiivi prameudelle prameuksille
muut sijamuodot
essiivi prameutena prameuksina
translatiivi prameudeksi prameuksiksi
abessiivi prameudetta prameuksitta
instruktiivi prameuksin
komitatiivi prameuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan pramea vartalosta prame- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • prameus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40