Siirry sisältöön

poikkeus

Wikisanakirjasta
Katso myös: Poikkeus

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

poikkeus (39)

  1. säännöstä tai määräyksestä tehty erivapaus tai poikkeava menettely; tavanomaisesta poikkeava seikka
    Kirjastojärjestöt vaativat kirjastoille poikkeuksia tekijänoikeuslainsäädäntöön.
    Juhlapyhät aiheuttavat poikkeuksia aukioloaikoihin.
  2. (ohjelmointi) eräissä ohjelmointikielissä virhetilanteen hallintaan käytettävä keino ohjelman pysähtymisen estämiseksi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpoi̯kːeus/ tai /ˈpoi̯kːeu̯s/
  • tavutus: poik‧ke‧us / poik‧keus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poikkeus poikkeukset
genetiivi poikkeuksen poikkeusten
poikkeuksien
partitiivi poikkeusta poikkeuksia
akkusatiivi poikkeus;
poikkeuksen		 poikkeukset
sisäpaikallissijat
inessiivi poikkeuksessa poikkeuksissa
elatiivi poikkeuksesta poikkeuksista
illatiivi poikkeukseen poikkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poikkeuksella poikkeuksilla
ablatiivi poikkeukselta poikkeuksilta
allatiivi poikkeukselle poikkeuksille
muut sijamuodot
essiivi poikkeuksena poikkeuksina
translatiivi poikkeukseksi poikkeuksiksi
abessiivi poikkeuksetta poikkeuksitta
instruktiivi – poikkeuksin
komitatiivi – poikkeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poikkeukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo		 poikkeus-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi poiketa ((vahva) vokaalivartalo poikkea-) + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]
1. säännöstä tai määräyksestä tehty erivapaus tai poikkeava menettely; tavanomaisesta poikkeava seikka

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

opetuspoikkeus, poikkeusasema, poikkeusilmiö, poikkeusjärjestely, poikkeuslaki, poikkeuslupa, poikkeustapaus, poikkeustila, poikkeustoimi, poikkeusyksilö

Aiheesta muualla

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=poikkeus&oldid=5060650”