poi’itus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

poi’itus (39)

  1. poi’ittaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poi’itus poi’itukset
genetiivi poi’ituksen poi’itusten
poi’ituksien
partitiivi poi’itusta poi’ituksia
akkusatiivi poi’itus;
poi’ituksen
poi’itukset
sisäpaikallissijat
inessiivi poi’ituksessa poi’ituksissa
elatiivi poi’ituksesta poi’ituksista
illatiivi poi’itukseen poi’ituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi poi’ituksella poi’ituksilla
ablatiivi poi’itukselta poi’ituksilta
allatiivi poi’itukselle poi’ituksille
muut sijamuodot
essiivi poi’ituksena poi’ituksina
translatiivi poi’itukseksi poi’ituksiksi
abessiivi poi’ituksetta poi’ituksitta
instruktiivi poi’ituksin
komitatiivi poi’ituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poi’itukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
poi’itus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä poi’ittaa (poi’it- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]